EU:N ULKOPUOLISTEN OPISKELIJOIDEN LUKUKAUSIMAKSUT
Hallitusneuvotteluiden
lukukausimaksut ovat olleet suurennuslasin alla ”kolmen suuren” päättelyissä. Saman lasin alle näyttää maksut saattaneen
myös media – puolesta ja vastaan.
Lukukausimaksujen
puolestapuhujien motiivina tuntuu olevan: ”ei tänne ilmaiseksi opiskelemaan
meidän verorahoillamme ja meidän nuoriltamme opiskelupaikkoja viemään!”
Vastapuolten,
esimerkiksi Suomen Ylioppilaskuntien Liiton ja SAMOK´in (Suomen
Ammattikorkea-kouluopiskelijakuntien Liitto) väittämät todistelevat, että
maksujen vaikutukset koulujen rahoitukseen ovat vähäiset, sillä ulkolaisten
opiskelijoiden määrä tulee tuntuvasti ohenemaan. Liitot viittaavat Ruotsissa jo
käytännössä koettuun tilanteeseen, missä tapahtui lähes 80 % pudotus!
Haastattelin
erästä nigerialaista, jo opiskelunsa Kokkolan Ammattikorkeakoulussa, Centriassa,
päättänyttä nuorta. Hän oli menestynyt
opinnoissaan, jäänyt Suomeen ja löytänyt todella mielekkään työpaikan eräässä
suuressa suomalaisessa pörssiyhtiössä. Hän kertoili
kokemuksiaan seuraavasti.
”EU:n
ulkopuolelta tuleva opiskelija on useimmiten afrikkalainen. Hänellä on jo alkumetreillä suuria
vaikeuksia. Jotta saa ollenkaan
oleskelu/opiskeluluvan, on oltava näyttö kuudentuhannen (6.000) euron
”pääomasta”, mikä on tarkoitettu riittämään yhden vuoden opiskeluajan
elämiseen, vuokrineen, kirjoineen ja materiaaleineen!”
Hän jatkaa:
”Tuosta määrästä ei paljon liikene huvituksiin, tai muuhun vastaavaan. Autoin kuitenkin tilannettani jakamalla
”Kokkolan” ilmaislehteä ja tekemällä talvisin usean omakotitalon
lumitöitä! Kotiin, Nigeriaan, yksinhuoltajaäitini
luokse vierailemaan olisin halulla lähtenyt, mutta siihen eivät
yksinkertaisesti varani riittäneet. Nyt
on tilanne toinen ja odotan innolla ensi vuotta, jolloin palkkani ja
ensimmäinen loma sen mahdollistavat!”
”Suomen
hallitusneuvotteluiden kaavailemasta lukukausimaksusta olen ymmällä. En voi käsittää, mitenkä omalla kohdallani
olisi ollut mahdollista lisätä neljäätuhatta (4.000) euroa siihen
”näyttö-pääomaan”. Vuosimaksuksi olisi
kertynyt kymmenentuhatta (10.000) euroa!
Huh – ei olisi onnistunut! Saksa,
ilmaisena opiskelumaana, olisi ollut silloin ehdottomasti kohteenani.”
Jäin
puntaroimaan nigerialaisen ystäväni kanssa käymääni keskustelua ja lehdistön
polemiikkia lukukausimaksuista.
Suomessa
taitanee olla yhteensä noin 14.000 EU:n ulkopuolelta olevaa opiskelijaa. Jos meillä kävisi samoin kuin Ruotsissa, niin
jäljelle jäisi ehkä näpiältä 3.000 opiskelijaa!
Näiden lukukausi-maksut tekisivät yhteensä noin 12 miljoonaa euroa
kaikille Suomen Korkeakouluille!
Esimerkiksi Kokkolan Centrialle se tarkoittaisi vain alle 300.000 euroa
vuositasolla!
12
miljoonaa! Mitä se on Suomi-nimisen
valtion v. 2014 kehitysyhteistyöbudjetin 1,13 miljardin rinnalla!? Karkeasti
1,1 %!
Mitähän, jos
yksinkertaisesti siirrettäisiin tuo 1,1%, eli 12 miljoonaa pois
kehitysyhteistyön v.2016 budjetista vahvistamaan EU-ulkopuolisten
opiskelijoiden mahdollisuuksia!?
Miksi juuri
Kehitysyhteistyöstä? Tuo yhteistyö on
vuosia kaihertanut mieltä ja varsinkin, kun olen lukemassa, että Suomi on 25
vuoden aikana ”sijoittanut” siihen yhteensä yli viisitoista (15) miljardia
euroa!
Olen itsekin
ollut niitä töitä tekemässä eräässä suuressa usalaisessa järjestössä ja moniaat kerrat miettinyt yhteistyörahojen
mielekkyyttä. Erikoisesti jäivät
askarruttamaan hallintokulut, joista itsekin olin nauttimassa. Muistan ajatelleeni tiettyinä mustina
hetkinä, että lopetetaan nämä kulissit ja pyydän, että minulle annetaan 20%
tämän, tai tuon projektin budjetista, niin teen saman ”tuloksen” ja vähän
enemmänkin ilman kaikkia hallintokiemuroita ja –vempeleitä.
Ja toden
totta. Yhteistyö ontuu muutoinkin ja
paljon enemmän kuin vain hallintokuluissa.
Erikoisesti afrikkalaisissa maissa ei pystytä edes käsittelemään apua,
vaan se kuluu vääriin käsiin, lisäten harvain valtaa, korruptiota, harmaata
taloutta, aseistusta ja oikeusvaltion haaveet siirtyvät yhä kauemmaksi. Nykymuotoinen kehitysapu on vakavimmillaan
todellinen kädenojennus hirmuhallitsijoille ja sodan lietsojille.
Kehitysyhteistyön
tarkoituksena on ollut auttaa parempaan elämään, mutta se usein on jäänyt
”morula-asteelle” hyvästäkin tarkoituksesta huolimatta.
Lukukausimaksut. Olen päätynyt sellaiseen lopputulokseen ,
että mikä voisi olla parempaa kehitysyhteistyötä, kuin ottaa edelleen vastaan ne
14.000 EU:n ulkopuolista opiskelijaa samalla kaavalla kuin aiemminkin –
ilmaiseksi opiskelemaan ja saattaa kehitysyhteistyön budjetti maksumieheksi korkeakouluille,
14.000 x 4.000 euroa = 56 miljoonaa euroa.
Ja vieläkin jäädään alle 5 %:n mainitusta budjetista! Ja vieläkin kehitysyhteistyön budjetti
huitelisi yli miljardin!
Kun nämä
opiskelijat valmistuvat, he jäävät Suomeen yhtä hienolla tavalla kuin
nigerialainen ystäväni, tai sitten – vielä parempi – palaavat kotimaihinsa
rakentamaan demokratiaa ja oikeusvaltiota ja uutta, parempaa elämää
kotimaillensa ja – itselleenkin!